Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Fosfaatti, epäorgaaninen, plasmasta

4595 P -Pi

Tiedustelut

Päivystyslaboratorio. puh. 040 6356351

Asiantuntijat

kemisti Sinikka Liimatainen: sinikka.liimatainenatnordlab.fi / 040 6356285 ja osastonylilääkäri Onni Niemelä: onni.niemelaatnordlab.fi / 0406356469

Indikaatiot

Lisäkilpirauhasen, luuston ja munuaissairauksien diagnostiikka ja hoidon seuranta, D-vitamiinin aineenvaihdunnan häiriöt

Esivalmistelu

Paastonäytettä suositellaan, jos halutaan poistaa ravitsemuksen satunnainen vaikutus fosfaattipitoisuuteen.

Näyteastia

Li-hepariini-geeliputki 5 ml

Näyte

NÄYTE: 3 ml laskimoverta tai lähetettäessä 1 ml litium-hepariiniplasmaa. Alle 2-vuotiailta 0.5 ml verta mikrogeeliputkeen. Plasma on erotettava soluista tunnin kuluessa näytteenotosta. Lieväkin hemolyysi kohottaa virheellisesti tuloksia. Plasma säilyvät 4 vrk jääkaapissa, piempiaikainen säilytys pakastettuna.

LÄHETYS: Plasmanäyte lähetetään huoneenlämpöisenä.

Menetelmä

Fotometrinen, molybdaattireaktio. Akkreditoitu menetelmä.

Tekotiheys

Päivittäin

Tulokset valmiina

Päivittäin

Yleistä

Fosforin ja kalsiumin aineenvaihdunnat ovat sidoksissa toisiinsa. Elimistön fosfaatista yli 80 % on luustossa. Fosfaattia on myös kaikkien solujen nukleiinihapoissa, hiilihydraattimetabolian välituotteissa, fosfolipideissä ja korkeaenergisissä fosfaateissa.

Parathormoni vapauttaa fosfaattia ja kalsiumia luustosta ja vähentää fosfaatin reabsorptiota munuaisissa, jossa se kiihdyttää kalsiumin reabsorptiota. Myös aktiivinen D-vitamiini (1,25-dihydroksikolekalsiferoli) säätelee kalsiumin ja fosfaatin aineenvaihduntaa suolistossa, luustossa ja munuaisissa.

Viitearvot

alle 1 kk 1.5 - 2.6 mmol/l
1-6 kk 1.5 - 2.5 mmol/l
7 kk-1 v 1.3 - 2.2 mmol/l
2-15 v 1.2 - 1.8 mmol/l
miehet 16-17 v 1.2 - 1.8 mmol/l
miehet 18-49 v 0.71 - 1.53 mmol/l
naiset 0.76 - 1.41 mmol/l
miehet yli 50 v 0.71 - 1.23 mmol/l

Tulkinta

Syitä suurentuneeseen P-Pi-arvoon (hyperfosfatemiaan): munuaisten vajaatoiminta, hypoparatyreoosi, D-vitamiinin liika-annostus, katabolia, asidoosi, sarkoidoosi, rhabdomyolyysi, intravaskulaarinen hemolyysi, fosfaattia sisältävien laksatiivien käyttö, akromegalia

Syitä matalaan P-Pi-arvoon (hypofosfatemiaan): D-vitamiinin puute, hyperparatyreoosi, oksentaminen tai ripulointi, respiratorinen alkaloosi, korkea veren glukoosipitoisuus, familiaalinen hypofosfatemia, Fanconin oireyhtymä, fosfaattia sitovat antasidit, raskaus

Päivitetty 07.11.2017 / SL

Sivun alkuun