![]() |
Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
3622 | P -Na |
Päivystyslaboratorio, puh. 040 6356351
kemisti Sinikka Liimatainen: sinikka.liimatainennordlab.fi / 040 6356285 ja ylilääkäri Tuija Männistö: tuija.mannisto
nordlab.fi / 0406356432
Nestetasapainon tutkiminen ja seuranta
Li-hepariini-geeliputki 5 ml
NÄYTE: 3 ml laskimoverta tai lähetettäessä 1 ml litium-hepariiniplasmaa. Alle 2-vuotiailta 0.5 ml verta mikrogeeliputkeen. Plasmanäyte säilyy 2 viikkoa jääkaapissa, pakastettuna kuukausia.
LÄHETYS: Plasmanäyte lähetetään huoneenlämpöisenä.
Ioniselektiivinen elektrodi (ISE), epäsuora mittaus.
Päivittäin
Päivittäin
Natrium on ekstrasellulaaritilan tärkein kationi ja se säätelee ekstrasellulaaritilan volyymiä ja vesitasapainoa. Elimistön natriumtasapainon säätely tapahtuu pääasiassa munuaisissa, joiden tubuluksissa natriumin ja veden reabsorptio tapahtuvat. Reniini-aldosteroni-angiotensiini -järjestelmä säätelee natriumtasapainoa yhdessä sydämen eteispeptidin (atriopeptidin) kanssa. Vesitasapainoa säätelee pääosin antidiureettinen hormoni (ADH), jonka eritys reagoi osmolaliteetin, mutta myös muiden tekijöiden vaihteluun.
kaikki | 137 - 144 | mmol/l |
Hypernatremiaa esiintyy veden menetyksen yhteydessä joko suolamenetyksen kanssa tai ilman sitä. Veden ja suolan menetys voi liittyä esim. ripuliin, oksenteluun, hikoiluun, palovammaan tai osmoottiseen polyuriaan (glukosuria). Veden menetys ilman suolan menetystä voi liittyä voimakkaaseen haihtumiseen (kuume, hyperventilaatio) tai janontunteen puuttumiseen sekä diabetes insipidukseen (esim. kallovammat, verenkiertohäiriöt ja kasvaimet).
Hypernatremiaa esiintyy natriumin liika-annon yhteydessä iatrogeenisenä sekä primaarisessa hyperaldosteronismissa lisääntyneen takaisinresorption seurauksena.
Hyponatremiaa esiintyy tavallisimmin hyperhydraatiossa (vesiretentiossa) ja natriumin menetyksessä suolistoon, virtsaan tai hikeen. Natriumin saanti voi myös olla vajaata. Epätarkoituksenmukaisessa ADH-syndroomassa veden eritystä jarrutetaan, jolloin syntyy vesiretentio ja hyponatremia. Syynä voivat olla mm. pahoinvointi, hypotensio, hypoglykemia ja useat lääkkeet tai keskushermoston sairaudet sekä kasvaintaudit. Diabeettisessa hyperglykemiassa elimistö kompensoi osmolaliteettia vähentämällä ekstrasellulaaritilan Na-pitoisuutta.
P-Na (plasmanäyte, automaatti analysaattori epäsuora menetelmä) ja B-Na (kokoverinäyte, osatutkimus useissa vesikaasupaketeissa, suoramenetelmä) menetelmien erosta johtuen plasman natriumtasoissa ja kokoveren voi olla potilaskohtaisesti tasoeroja poikkeaviin proteiini- ja lipiditasoihin liittyen. Näissä tapauksissa korkeilla proteiini, triglyseridi ja kolesterolitasoilla voidaan saada plasman natriumin määritysmenetelmillä virheellisen matalia natriumtuloksia, vastaavasti vaikeissa hypoproteinemioissa plasman natriumin taso voi olla virheellisen korkea. Näissä tilanteissa verikaasuanalysaattorilla kokoverestä mitattavan natriumin taso on luotettavampi.
Päivitetty 08.07.2022 / IN