Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Sappihapot, seerumista

3379 S -Sappih

Asiantuntijat

kemisti Antti Rivinoja: antti.rivinojaatnordlab.fi / 040-6356398 ja ylilääkäri Tuija Männistö: tuija.mannistoatnordlab.fi / 0406356432

Indikaatiot

Maksan toimintahäiriöiden diagnostiikka

Esivalmistelu

Paasto suositeltava

Näyte

Näytteenottaja: Laboratorio Näyte: 3 ml laskimoverta tai 1 ml seerumia. Seerumi säilyy 3 vuorokautta jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna.

LÄHETYS Seeruminäyte lähetetään kylmänä, mikäli se on perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta, muuten pakastettuna.

Menetelmä

Entsymaattinen, kolorimetrinen määritys seerumin kokonais-sappihapoille (3-alpha-hydroksisappihapot)

Yleistä

Sappihapot muodostuvat maksan parenkyymisoluissa, mistä ne konjugoitumisen jälkeen eritetään sappinesteeseen ja edelleen suoleen, mistä ne sitten valtaosin imeytyvät takaisin elimistöön (enterohepaattinen kierto). Maksan toimintahäiriöissä sappihappojen erittyminen on estynyt tai niiden poistuminen verenkierrosta maksaan on hidastunut. Tällöin sappihappojen pitoisuus veressä lisääntyy.

Viitearvot

aikuiset alle 6 µmol/l

Tulkinta

Seerumin sappihappojen pitoisuuden määritys on herkkä maksan toimintahäiriön indikaattori. Esimerkiksi virushepatiitti, kirroosi, maksakasvaimet, sappiteiden obstruktiiviset sairaudet sekä raskaushepatoosi aiheuttavat seerumin sappihappopitoisuuden suurenemisen. Raskaushepatoosissa seerumin sappihappopitoisuus suurenee usein ennen kutinan ilmenemistä ja selvästi ennen ASAT- ja ALAT-entsyymien aktiivisuuden suurenemista. Maksan toimintahäiriöissä sappihappopitoisuuden suureneminen on havaittavissa erityisen hyvin näytteissä, jotka on otettu kaksi tuntia ruokailun jälkeen. Seerumin sappihappopitoisuuden suureneminen ei kuitenkaan osoita maksasairauden tyyppiä.

Päivitetty 20.12.2019 / AR

Sivun alkuun