![]() |
Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
3045 | Pt-Hiki-R |
Lasten laboratorio, puh. 040 6356372
kemisti Tarja Melkko: tarja.melkkonordlab.fi / 040 635 6288 ja ylilääkäri Tuija Männistö: tuija.mannisto
nordlab.fi / 0406356432
Kystisen fibroosin epäily.
Tutkimus on tilattava etukäteen puhelimitse Lasten laboratoriosta, puh. 0406356372.
Hien eritystä stimuloidaan pilokarpiini-iontoforeesilla. Tämän jälkeen mitataan, laitteen ollessa yhä kytkettynä potilaaseen, hien sähkönjohtokyky, joka kuvastaa hien elektrolyyttien pitoisuutta. Tulos ilmoitetaan elektrolyyttien kokonaispitoisuutena (mmol/l).
Tarvittaessa.
Sopimuksen mukaan
Tutkimus perustuu hien sähkönjohtokyvyn mittaamiseen pilokarpiini-iontoforeesin jälkeen. Hien sähkönjohtokyky riippuu lämpötilasta ja se kuvastaa hien elektrolyyttien kokonaispitoisuutta. Hien pääasiallinen anioni on kloridi-ioni, mutta se sisältää on myös laktaatti- ja bikarbonaatti-ioneja. Natrium ja kalium ovat hien pääasialliset kationit. Hien johtokyvyn avulla mitattu kokonaiselektrolyyttipitoisuus on jonkin verran korkeampi kuin suoraan mitattu hien kloridi-ionipitoisuus. Kystisessä fibroosissa hien kloridi- ja natrium-ionipitoisuudet nousevat.
0-16 v | 0 - 60 | mmol/l |
Tulos joka on alle 60 mmol/l katsotaan normaaliksi. Alueella 61-80 mmol/l tulos on epäselvä, mutta yli 80 mmol/l olevat arvot ovat suurentuneita. Aikuisilla hien elektrolyyttipitoisuus on suurempi kuin lapsilla, normaalisti kuitenkin alle 80 mmol/l. Kystisessä fibroosissa hien kokonaiselektrolyyttipitoisuus on yleensä yli 80 mmol/l ja se voi olla koholla jo 3 - 5 viikon iässä. Suurentuneita hien elektrolyyttipitoisuuksia voidaan nähdä myös hoitamattomassa lisämunuaisten vajaatoiminnassa, familiaarisessa hypoparatyreoidismissa, nefrogeenisessa diabetes insipiduksessa ja hypotyreoosissa.
Päivitetty 15.12.2017 / TIM