 |
Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
Francisella tularensis, viljely
| 2818 | -FrtuVi |
Tiedustelut
NordLab Oulu mikrobiologian laboratorio: puh. 040 635 6305
Indikaatiot
Francisella tularensis-bakteerin aiheuttaman infektion (tularemia, jänisrutto) epäily. Epäselvän keuhko-, imusolmuke- tai ihoinfektion etiologian selvittäminen.
Esivalmistelu
Täytä lähetetiedot huolellisesti. Mikäli sähköistä lähetettä ei ole käytettävissä, tulostettava lähete löytyy osoitteesta: https://www.nordlab.fi/wp-content/uploads/2022/03/mikrobiologian_ja_immunologian_tutkimusten_lahetelomake_0.pdf
Näyte
Näytteeksi on otettava mieluiten kudospala sairaalta alueelta (ihobiopsia, imusolmuke, imusolmukebiopsia, tms.). Myös märkäpaiseen sisäseinästä bakteerinäytteenottotikulla hangattu märkäerite ja solukko soveltuvat näytteeksi. Kudospalat lähetetään steriilissä putkessa. Pienten kudospalojen (halkaisija alle 10 mm) kuivumisen ehkäisemiseksi putkeen lisätään pari tippaa steriiliä keittosuolaliuosta. Bakteerinäytteenottotikulla otettu näyte lähetetään tutkittavaksi kuljetusputkessaan. Näytteet säilytetään jääkaapissa ja lähetetään laboratorioon mahdollisimman pian.
Menetelmä
Bakteeriviljely elatusainemaljoille. Viljeltyjen elatusainemaljojen kasvatusaika on 7 vrk. Viljeltyjä maljoja tarkastellaan arkipäivisin, F. tularensis-kannat tunnistetaan NhO-tutkimuksella ja niille tehdään herkkyysmääritykset.
TULOKSET VALMIINA:
F. tularensis-bakteerikasvu voi ilmaantua elatusainemaljoille missä vaiheessa tahansa 7 vrk kasvatusaikaa. Viljelyssä löytyneelle F. tularensis-kannalle saadaan herkkyysmääritykset yleensä 1-2 vrk:ssa. Mikäli tutkimuksessa ei löydy F. tularensis-bakteeria, annetaan vastaus NEGATIIVINEN 7 vrk kasvatusajan päätyttyä.
Tekotiheys
Päivittäin
Yleistä
Francisella tularensis on hidaskasvuinen aerobinen gram-negatiivinen sauvabakteeri, joka voi aiheuttaa jänisruttoa ihmisillä ja eläimillä. Maailmanlaajuisesti kaksi merkittävintä F. tularensis -bakteerin alalajia ovat Francisella tularensis ssp. tularensis (tyyppi A) ja Francisella tularensis ssp. holarctica (tyyppi B). Suomessa F. tularensis-infektiot ovat tyyppi B:n aiheuttamia ja ovat taudinkuvaltaan lievempiä verrattuna Pohjois-Amerikassa esiintyvään tyyppi A:n tautimuotoon.
F. tularensis tarttuu useimmiten ihmiseen hyönteisen pureman välityksellä. Muita tartuntareittejä ovat infektoituneen eläimen käsittely, infektoituneen ruuan tai juoman nauttiminen tai F. tularensis-bakteeria sisältävän pölyn hengittäminen. F. tularensis -bakteerin aiheuttaman taudin, jänisrutto, taudinkuva on monimuotoinen ja riippuu tartuntatavasta.
Tulkinta
Löydetty F. tularensis-bakteerikanta viittaa vahvasti kyseisen bakteerin aiheuttamaan tautiin. Negatiivinen tulos viittaa muuhun taudinaiheuttajaan kuin F. tularensis-bakteeriin.
Huomautuksia
VIRHELÄHTEET: Väärin otettu, säilötty tai kuljetettu näyte.
Tularemiaepäilyissä suositellaan huomioimaan myös tutkimukset 8084 -FrtuNhO ja 2816 S-FrtuAb
Päivitetty 10.10.2022 / SL