Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Testosteroni, seerumista

2735 S -Testo

Tiedustelut

Erityisanalytiikan laboratorio, puh. 040 6356376

Asiantuntijat

erikoistuva lääkäri Olli Vuolteenaho: olli.vuolteenahoatnordlab.fi / 0406356423, kemisti Tiina Lehto: tiina.lehtoatnordlab.fi / 0406356284 ja professori Juha Risteli: juha.risteliatnordlab.fi / 040 6356295

Indikaatiot

Naisilla: Infertiliteetti, kuukautishäiriöt, hirsutismi, akne, polykystiset munasarjat. Miehillä: ennenaikainen tai viivästynyt puberteetti, hypogonadismi, impotenssi, gynekomastia.

Esivalmistelu

Näyte suositellaan otettavaksi klo 7-9. Jos mahdollisen hormonihoidon vaikutukset halutaan eliminoida, tulee lääkitys lopettaa ainakin kuukausi ennen näytteenottoa.

Näyteastia

Seerumiputki 5 ml (geeliputki ei käy)

Näyte

NÄYTE: 3 ml laskimoverta tai lähetettäessä 1 ml seerumia (lapset: vähintään 0,5 ml seerumia). Seerumi säilyy 1 vrk huoneenlämmössä, 3 vrk jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna.

LÄHETYS: Seeruminäyte lähetetään huoneenlämpöisenä, mikäli perillä 1 vrk:n kuluessa, kylmänä mikäli perillä 3 vrk:n kuluessa, muutoin pakastettuna.

Menetelmä

Nestekromatografia-massaspektrometria, spesifinen (LC-MS/MS). Akkreditoitu menetelmä.

Tekotiheys

Kerran viikossa

Tulokset valmiina

Kahden viikon kuluessa

Yleistä

Testosteroni on ns. C-19 steroidi. Miehillä yli 90 % testosteronista muodostuu kiveksien Leydigin soluissa. Synteesiä lisää aivolisäkkeen LH, joka taas on hypotalamuksen GnRH (LRH) positiivisen vaikutuksen alainen. Testosteroni puolestaan estää GnRH:n eritystä negatiivisen palautesysteemin mukaisesti. Naisilla munasarjat ja lisämunuaisen kuorikerros vastaavat molemmat n. 25 % testosteronisynteesistä, loppu muodostuu esiasteiden, lähinnä androstendionin, konversiosta perifeerisissä kudoksissa. Testosteroni onkin naisilla glukokortikoidi- ja estrogeenisynteesin sivutuote, eikä aivolisäke säätele sitä spesifisesti. Plasmassa testosteroni sitoutuu sukupuolihormoneita sitovaan globuliiniin, vain 1 - 2 % testosteronista on vapaana. Testosteronilla on plasmassa selvä vuorokausirytmi, pitoisuudet vaihtelevat jopa kolminkertaisesti siten että suurimmillaan pitoisuudet ovat aamulla. Kohdesoluissa testosteroni pelkistyy biologisesti aktiiviseksi dihydrotestosteroniksi, joka sitoutuu spesifiseen reseptoriinsa.

Viitearvot

t alle 11 v 0.1 - 0.4 nmol/l
t 11-14 v 0.2 - 1.1 nmol/l
p alle 12 v 0.1 - 1.1 nmol/l
p 12-15 v 2 - 13 nmol/l
miehet 10 - 38 nmol/l
naiset 0.4 - 2.3 nmol/l

Tulkinta

Naisilla: Munasarjaperäistä androgeenien liikatuotantoa tavataan mm. polykystisten munasarjojen ja steroideja tuottavien tuumoreiden yhteydessä. Lisämunuaisperäistä liikatuotantoa taas esiintyy mm. Cushingin syndroomassa, synnynnäisessä lisämunuaisen kuorikerroksen hyperplasiassa, adenoomissa ja karsinoomissa. Suurentunut testosteronituotanto vähentää SHBG:n tuotantoa, minkä seurauksena vapaan testosteronin taso voi olla merkittävästi suurentunut, vaikka kokonaistestosteroni on normaalitasolla. Estrogeenihoito ja hypertyreoosi lisäävät SHBG:n tuotantoa ja tällöin kokonaistestosteroni voi olla selvästi suurentunut vapaan testosteronin ollessa normaalialueella. Näistä syistä SHBG:n määritys on keskeistä arvioitaessa testosteronipitoisuuksia hyperandrogenismiselvittelyissä.

Miehillä: Pienentyneen testosteronipitoisuuden taustalla voi olla kivesten primaarinen toimintahäiriö tai aivolisäkkeestä johtuva sekundaarinen kivesten vajaatoiminta. Lievässä hypogonadismissa saatetaan todeta normaali kokonaistestosteroni ja suurentunut SHBG-pitoisuus, jotka yhdessä johtavat pienentyneeseen vapaan testosteronin pitoisuuteen. Piilokivestutkimuksissa testosteronin mittaus hCG:n annon jälkeen kertoo, onko toimivaa kiveskudosta olemassa.

Päivitetty 21.07.2016 / VH

Sivun alkuun