Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Haptoglobiini, seerumista

1545 S -Haptog

Tiedustelut

Päivystyslaboratorio, puh. 040 6356351

Asiantuntijat

kemisti Sinikka Liimatainen: sinikka.liimatainenatnordlab.fi / 040 6356285, osastonylilääkäri Eeva-Riitta Savolainen: eeva-riitta.savolainenatnordlab.fi / 040 6356297 ja ylilääkäri Tuija Männistö: tuija.mannistoatnordlab.fi / 0406356432

Indikaatiot

Hemolyysin osoittaminen

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näyte

NÄYTE: 3 ml laskimoverta tai lähetettäessä 1 ml seerumia. Hemolyysi alentaa virheellisesti tuloksia. Seerumi säilyy jääkaapissa 1 viikon, pitempiaikainen säilytys pakastettuna.

LÄHETYS: Seeruminäyte lähetetään huoneenlämpöisenä.

Menetelmä

Fotometrinen, immunoturbidimetrinen.

Tekotiheys

Arkipäivisin

Tulokset valmiina

Seuraavana arkipäivänä

Yleistä

Haptoglobiini on maksan syntetisoima alfa-2-glykoproteiini, joka sitoo hemoglobiinia estäen sen erittymisen virtsaan. Haptoglobiini-molekyyli koostuu kahdesta alfa-ketjusta ja kahdesta beeta-ketjusta. Haptoglobiinia on kolmea päätyyppiä: tyyppi 1-1, tyyppi 1-2 ja tyyppi 2-2. Sen pitoisuus pienenee herkästi hemolyysien yhteydessä.

Viitearvot

kaikki 0.29 - 2 g/l

Tulkinta

Pieni haptoglobiinitaso säilyy 5 - 7 vuorokautta hemolyyttisen vaiheen jälkeen. Haptoglobiini on ns. akuutin vaiheen proteiini. Tulehdustiloissa tai kudosvaurioissa 2-4 -kertaiseksi suurentunut veren haptoglobiinipitoisuus voi siten peittää hemolyysistä aiheutuvan haptoglobiinitason pienenemisen.

Vastasyntyneillä pitoisuudet ovat noin viisi kertaa pienemmät kuin aikuisilla. Yli 6 kuukauden ikäisillä pitoisuudet suurenevat jo lähelle aikuisten pitoisuuksia.

Suurentunut pitoisuus voi johtua seuraavista syistä: infektiot, malignoomat, kudostraumat esim. leikkausten ja sydäninfarktin jälkeen, androgeenihoito ja anaboliset steroidit.

Pienentynyt pitoisuus voi aiheutua intra- tai ekstravaskulaarisen hemolyysin lisäksi myös seuraavista: tehoton erytropoeesi, luuydinmetastaasit, leukemia ja polysytemia, vaikea sydäninsuffisienssi, A-hepatiitti, maksametastaasit, hepatosplenomegalia ja mononukleoosi sekä estrogeenihoito.

Päivitetty 23.11.2021 / SL

Sivun alkuun