Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Takrolimuusi, massaspektrometrinen

11616 B -TacroMS

Tiedustelut

Erityisanalytiikan laboratorio, puh. 040 6356376

Asiantuntijat

apulaisylilääkäri Irina Nagy: irina.nagyatnordlab.fi / 040 6356290, kemisti Johanna Miettinen: johanna.miettinenatnordlab.fi / 040 6356272 ja professori Olli Vuolteenaho: olli.vuolteenahoatnordlab.fi / 0406356423

Indikaatiot

Tacrolimushoidon seuranta

Näyte

Vähintään 1 ml hyvin sekoitettua EDTA-verta. Lapsilla käy ihopistonäyte EDTA-Microtainer -putkeen, vähintään 300µl verta.

NÄYTEEN SÄILYVYYS: Näyte säilyy 1 vrk huoneenlämmössä. Näyte säilyy kokoverenä seitsemän päivää jääkaappilämpötilassa. Mikäli näytettä joudutaan säilyttämään tätä kauemmin, se tulee pakastaa (-20 C).

LÄHETYS: Näyte lähetetään huoneenlämpöisenä. Mikäli kuljetus kestää yli 24 tuntia, näyte lähetetään kylmälähetyksenä. Mikäli näyte on pakastettu, se lähetetään pakastelähetyksenä.

Menetelmä

Nestekromatografia-massaspektometria.

Tulokset ovat vertailukelpoisia immunosuppressanttien tulostasoon HUSLABin kanssa. Menetelmämme perustuvat saman valmistajan (Chromsystems) kalibraattoreihin. Tulostasoa tullaan myös vertaamaan säännöllisesti HUSLABin kanssa.

Tekotiheys

Arkipäivisin

Tulokset valmiina

Analysoivaan laboratorioon klo 10 mennessä saapuneiden näytteiden tulokset vastataan saman päivän aikana. Tämän jälkeen tulevat näytteet analysoidaan seuraavana arkipäivänä.

Yleistä

Takrolimuusi on makrolideihin kuuluva immunosuppressiivinen antibiootti, joka on peräisin maabakteerista. Syklosporiinin ja takrolimuksen solunsisäinen vaikutusmekanismi on samankaltainen. Molemmat heikentävät soluvälitteistä immuniteettia estämällä kalsineuriini-entsyymin toimintaa sitoutumalla T-lymfosyytteihin.

Tulkinta

Kokoveren takrolimuspitoisuuden tavoitetaso vaihtelee indikaatiosta ja hoidon vaiheesta riippuen alueella 5-15 µg/l (minimipitoisuus ennen seuraavaa annosta). Lääkeainepitoisuuden tulee korreloida potilasryhmään, hoidon vaiheeseen ja potilaan kliiniseen tilaan. Potilastuloksia tulkittaessa hoitavan lääkärin tulee lisäksi huomioida käytetty lääkeannos, näytteenottoajankohta sekä mahdolliset muut lääkkeet.

Tulostasojen muutos ja tulkintaohjeistus:

Takrolimuksen MS-menetelmä on spesifisempi takrolimuusille kuin immunokemiluminometrinen menetelmä, ja se mittaa vain muuttumatonta lääkeainetta (viite 1). Tulostasoissa on odotettavissa merkittäviä eroja immunokemiluminometrisen ja MS-menetelmän välillä. Uusi B-TacroMS tulostaso keskimäärin 10 % matalampi kuin B-Tacro. Pitoisuusero voi vaihdella kuitenkin yksilöllisesti huomattavastikin.

Tulostasoa tullaan myös vertaamaan säännöllisesti HUSLABin MS-menetelmän kanssa. Omassa validointiaineistossamme (n=120) keskimääräinen tulostasoero HUSLABin tuloksiin oli B-TacroMS-tutkimuksessa -1,2% +/- 9,1.

Huomautuksia

Pyydämme huomioimaan, että hoitoalueella yksittäisten potilaiden näytteissä +/- 20% tulostasoeroa peräkkäisissä mittauksissa ei välttämättä ole perusteltua tulkita kliinisesti merkittäväksi, koska se mahtuu tutkimuksen viitemuutosrajojen sisälle (viitteet 1-3). Näissä tapauksissa suosittelemme tarvittaessa kontrollointia uudella näytteellä NordLabin laboratoriossa. Tarvittaessa kliinikko voi konsultoida tutkimuksen vastuulääkäriä, joka voi antaa suosituksia tuloksen tulkintaan.

Mikäli kliinikko päättää Tacro-lääkityksen annosmuutoksesta, suositeltu minimi uudelleentestaus ajankohta on 3-5 vrk annosmuutoksesta. Tänä aikana lääkeaineen metabolia tasaantuu (viitteet 1-2).

1. Seger C, Shipkova M, Christians U, et al. Assuring the Proper Analytical Performance of Measurement Procedures for Immunosuppressive Drug Concentrations in Clinical Practice: Recommendations of the International Association of Therapeutic Drug Monitoring and Clinical Toxicology Immunosuppressive Drug Scientific Committee. Ther Drug Monit. 2016:38(2):170-189.

2. Oyaert M, Brandt I, Vermeersch P, Desmet K, Vanstapel F, Pauwels S. Practical approach for medical validation of therapeutic drug monitoring results. Clin Chem Lab Med. 2016:54(3):e97-e100.

3. Bugdayci G, Oguzman H, Arattan HY, Sasmaz G. The use of reference change values in clinical laboratories. Clin Lab. 2015:61(3-4):251-257.

Päivitetty 09.06.2020 / JM

Sivun alkuun