![]() |
Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
1114 | fP-A-Vit |
Erityisanalytiikan laboratorio/aineenvaihduntataudit, puh. 040 6356374
apulaisylilääkäri Irina Nagy: irina.nagynordlab.fi / 040 6356290 ja kemisti Minna Juntunen: minna.juntunen
nordlab.fi / 040-6356389
A-vitamiinin puutteen ja liikasaannin tutkiminen
Vähintään 10 tunnin paasto ennen näytteenottoa
EDTA-putki 3 ml
NÄYTE: 1.5 ml (min 1.0 ml) eroteltua EDTA- tai hepariiniplasmaa. Fuugattava mahdollisimman nopeasti näytteenoton jälkeen. Eroteltu näyte säilyy valolta suojattuna jääkaapissa 3 vrk, pidempiaikainen säilytys pakastettuna.
LÄHETYS: Eroteltu plasmanäyte lähetetään huoneenlämmössä valolta suojattuna. Ellei ole perillä laboratoriossa 1 vrk:n sisällä näytteenotosta, lähetetään erotellut plasmanäytteet pakastettuna.
Nestekromatografinen erottelu (HPLC) ja fotometrinen määritys.
Kerran viikossa
Kahden viikon kuluessa
A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. Se joko saadaan ravinnosta tai valmistetaan ravinnon esiasteista, joista tärkein on beetakaroteeni. A-vitamiini varastoituu maksaan ja sitoutuu siellä spesifiseen kantajaproteiiniin (RBP). Maksan A-vitamiinivarastot riittävät normaalisti ainakin vuoden tarpeeseen. A-vitamiinia tarvitaan mm. näköaistin toimintaan, kasvuun ja kehitykseen selvimmin ihossa ja luustossa, ja immuunijärjestelmän toimintaan. A-vitamiininpuute voi johtua sen ja sen esiasteiden riittämättömästä määrästä ruokavaliossa tai liian vähärasvaisesta ravinnosta. Yleisin syy on suoliston imeytymishäiriö (esim. keliakia, krooninen haimatulehdus). Ennenaikaisesti syntyvillä vauvoilla on alttius A-vitamiinipuutokseen, sillä sikiön maksan A-vitamiinivarastot täyttyvät vasta aivan raskauden lopussa. A-vitamiinin puutos aiheuttaa degeneratiivisia muutoksia iholla ja silmissä ja heikentynyttä pimeäadaptaatiota (hämäräsokeus). A-vitamiinin liikasaanti voi johtua liian A-vitamiinipitoisesta ruokavaliosta tai virheellisestä A-vitamiinihoidosta. Se aiheuttaa luu- ja nivelkipuja, hiusten lähtöä, huulten kuivumista ja halkeilua, ruokahaluttomuutta ja painon laskua sekä maksan suurenemista.
1-6 v | 0.7 - 1.5 | µmol/l |
7-12 v | 0.9 - 1.7 | µmol/l |
13-19 v | 0.9 - 2.5 | µmol/l |
aikuiset(20 v-) | 1 - 3 | µmol/l |
A-vitamiinin puutos alentaa plasman A-vitamiinipitoisuuksia. Pitoisuudet alkavat laskea kuitenkin vasta kun maksan A-vitamiinivarastot on kulutettu lähes loppuun. Alentuneita plasman A-vitamiinipitoisuuksia tavataan nälkiintymisessä, suoliston imeytymishäiriöissä (esim.keliakia, krooninen haimatulehdus), maksasairauksissa ja tulehduksissa. Maksasairauksissa A-vitamiinin varastoituminen voi heikentyä, mikä lisää alttiutta A-vitamiinipuutokseen. Kohonneita plasman A-vitamiinipitoisuuksia tavataan heikentyneen munuaisfunktion yhteydessä. Liiallinen A-vitamiinin saanti voi kohottaa plasman A-vitamiinipitoisuuksia, mutta normaaliarvo ei poissulje liikasaannin mahdollisuutta. Lapsilla ja nuorilla (alle 19-vuotiailla) A-vitamiinipitoisuudet ovat aikuisia matalammat.
Oraaliset kontraseptiivit nostavat pitoisuuksia. Kolestyramiini ja neomysiini laskevat pitoisuuksia.
Samasta näytteestä voidaan määrittää sekä A-vitamiini- että E-vitamiinitulos. Näytemuotona voidaan käyttää myös seerumia.
Päivitetty 08.07.2022 / IN