![]() |
Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
10242 | Se-Neste-O |
Päivystyslaboratorio. puh. 040 6356351
apulaisylilääkäri Irina Nagy: irina.nagynordlab.fi / 040 6356290 ja kemisti Sinikka Liimatainen: sinikka.liimatainen
nordlab.fi / 040 6356285
Tutkimus voidaan pyytää, kun ei olla varmoja mistä elimistön tilasta esim. haavasta, dreenieritteestä, ruumiinontelosta tai -aukosta valuva tai punktoitu neste on peräisin. Tavallisimmat kysymyksen asettelut ovat 'Onko näyte tai sisältääkö näyte virtsaa/imunestettä/sappinestettä?'
Muoviputki 10 ml
NÄYTE: Haavasta, dreenieritteestä, ruumiinontelosta tai -aukosta tms valuvaa tai punktoitua nestettä puhtaaseen kierrekorkilliseen muoviputkeen. Vertailuksi samasta potilaasta otetaan kysymyksen asettelun mukaan plasma ja/tai virtsanäyte samana päivänä: jos halutaan tietää, sisältääkö näyte virtsaa, tulisi lähettää vertailua varten virtsa- ja plasmanäyte, muissa kysymyksen asetteluissa yleensä plasma riittää.
Mikäli näyte lähetetään OYSin ulkopuolelta toimitetaan vertailunesteenä aina sekä plasma- että virtsanäytettä.
Kysy tarvittaessa vertailunäytteistä Päivystyslaboratoriosta puh. 040 6356351.
LÄHETYS: Näyte toimitetaan huoneenlämmössä laboratorioon mahdollisimman pian. OYSin ulkopuolelta lähetettäessä näyte sentrifugoidaan ja erotellaan ennen lähetystä ja analysoivaan laboratorioon lähetetään sekä supernatantti että sakka, lähetys huoneenlämmössä.
Sopimuksen mukaan
Elimistön nesteiden alkuperää voidaan arvioida kemiallisilla määrityksillä. Varsinaisen näytteen lisäksi pitää kysymyksen asettelusta riippuen saada tutkittavaksi myös vertailunäyte/näytteitä (tavallisimmin virtsaa ja/tai plasmaa/seerumia). Kysymyksen asettelun mukaan laboratoriossa valitaan näytteestä ja vertailunesteestä suoritettavat määritykset.
Tutkimuksesta annetaan lääkärinlausunto.
Alla on esitetty merkittävimpiä eri elimistön nesteiden ominaisuuksia, joita tulosten tulkinnassa voidaan hyödyntää.
Virtsan erottaa muista elimistön nesteistä korkean kreatiniini- ja ureapitoisuuden perusteella. Kaliumpitoisuus on virtsassa korkeampi kuin plasmassa ja natriumpitoisuus vaihtelee vesierityksen mukaan enemmän kuin plasman natriumpitoisuus.
Haimanesteen ja syljen amylaasiaktiivisuus on selvästi korkeampi kuin plasman. Jos tutkittavan nesteen amylaasiaktiivisuus on yli 1.5-2 -kertainen plasman tasoon verrattuna, viittaa tulos siihen että nesteen joukossa on haimanestettä tai sylkeä.
Sappinesteen proteiinipitoisuus on 3-5 g/l ja bilirubiinipitoisuus hyvin suuri, luokkaa 10 000-20 000 µmol/l.
Imunesteessä triglyseridipitoisuus on yli kaksinkertainen plasman tasoon verrattuna, mutta kolesterolipitoisuus on pienempi kuin plasmassa.
Transudaattia vai eksudaattia? Transudaatti Eksudaatti Proteiini (g/l) <50% plasmasta >50% plasmasta LD (U/l) <60% plasmasta >60% plasmasta Glukoosi (mmol/l) plasman tasoa <=plasmasta Valkosolut (xE6/l) <1000 (pleura) >1000 (pleura) <300 (peritoneum) >500 (peritoneum) Soluerittely mononukleaarinen aluksi neutrofiilinen, myöh mononukleaarinen
Varsinaisen näytteen lisäksi pitää saada tutkittavaksi myös vertailunäyte/näytteitä (ks. Näyte).
Päivitetty 19.12.2018 / TIM